Thoughts On Aging

Nyky-yhteiskunnassa vallitsevat kauneusihanteet kohdistuvat erityisesti nuoriin ihmisiin.
Kuvasarja tuo esille neljä vanhusta, jotka ovat kodin luoman mukavuusalueen ulkopuolella.
Heidän ajatuksiaan vanhenemisesta esitellään alla.

Ikääntyminen on tapahtunut niin nopeasti, että ajatusmaailmassani olen nuorempi.
Kun ajattelen ikääntymistä, muistan jonkun,
joka oli 80 vuotias, kun minä olin nuori ja silloin hän oli mielestäni todella vanha.
Nyt kun olen itse samanikäinen, en tunne olevani niin vanha.
Ajatukseni ovat nykyhetkessä ja henkisesti olen edelleen 40.

Ikääntyminen ja painonnousu ovat todellisuutta, joka täytyy hyväksyä.
Olen huolestuneempi liikkuvuuteni säilyttämisestä, kuin ulkonäöstäni.
Jotkut kantavat ryppynsä ylpeydellä ja se, mitä pidetään rumana, muuttuu kauniiksi.

Yhteiskuntamme peilaa kulttuuria, jossa priorisoidaan nuorekasta kauneutta
ja luodaan kuviteltu vastapaino kurjuudelle ja kuolemalle, joita emme halua ajatella.
Kehon rappeutumiseen liittyy aina melankoliaa ja surua, eikä sitä voi välttää.
Elän sen tiedon kanssa, että ikäännyn ja se on sekä jännittävää, että vapauttavaa.

Olen elänyt sisäisen karismani ja varmuuteni voimin,
mikä on mahdollistanut itsevarmuuteni säilyttämisen,
jopa jonkun kauniin ja meikatun rinnalla.
Sen vuoksi olen aina voinut mennä minne vain,
kunhan olen ollut hyvin pukeutunut ja puhdas.
Ilman meikkiä, vain luonnollisena vanhana naisena!
Hyväksyn vanhenemiseni ja nautin siitä.
Kaipaan miestäni, mutta elämä jatkuu ja voimme vain mennä sen virran mukana.